Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

111 vuotta teatteria!

  ElokuuElokuu

ElokuuElokuu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Elokuu

Elokuu -näytelmä perustuu F. E. Sillanpään vuonna 1941 kirjoittamaan kirjaan. F. E. Sillanpää on edelleen Suomen ainoa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut kirjailija. Elokuu-romaania hän valmisteli jo 1930-luvulla, jolloin siitä julkaistiin osia mm. aikakauslehdissä. Lopullisen muotonsa se sai kuitenkin vasta myöhemmin. Elokuun katsotaan olevan myös hyvin elämänkerrallinen teos Sillanpään omasta elämästä.

Näytelmän keskiössä ovat ihmiset ja ihmisten väliset suhteet. Tilanomistajapariskunnan Saima ja Viktor Sundvallin epätasapainoinen suhde antaa varjonsa kaikkeen tilalla tapahtuvaan toimintaan. Suhdetta koettelee myös ulkopuolinen taho, Viktorin ystävä Maija Länsilehto, joka tulee vierailulle. Samaan aikaan Sundvallien tyttärellä Tyynellä ja tilalla työskentelevillä sekä muuten tilan läheisyydessä olevilla ihmisillä ovat omat elämänsä elettävänään ja omat tulevaisuudensuunnitelmansa. Huolimatta tarinassa tapahtuvasta traagisesta käänteestä Sillanpään teksti antaa selviä viittauksia elämässä aina vireillä olevasta toivosta.

Esitykset: Keravan lukio ja aikuislukio,  Keskikatu 5, Kerava

Ohjaajat: Seppo Lampovaara ja Johanna Åhman.

Rooleissa:

  • Viktor Sundvall – Pasi Puolakka
  • Saima Sundvall – Marketta Lappalainen
  • Tyyne Sundvall – Sinimarja Hernesniemi
  • Maija Länsilehto – Sirpa Hyttinen
  • Iita, Sundvallien piika – Monika Lämsä
  • Mauno, sahatyömies – Jari Gröhn
  • Vieno, renki – Sari Törmä

Näytelmän taustajoukoissa toimivat:

  • Musiikki – Pasi Puolakka ja Suvi Sorvakko
  • Tuottaja – Seppo Lampovaara
  • Ääni- ja valomies - Veikko Finnilä
  • Puvustaja – Milla Ahvenlampi
  • Kuiskaaja – Marle Hakamäki
  • Valokuvaaja – Tomi Reunanen
  • Markkinointi – Rosamari Rissanen, Seppo Lampovaara

Saapasjalkakissa

Saapasjalkakissa on satu ystävyydestä ja luottamuksesta. Maallista mammonaakin saadaan Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Huonosta alusta voi kasvaa jotain todella hyvää.

Näytelmä esitetään taidepäiväkoti Konstissa Puusepänkatu 3, Kerava.

 

Rooleissa: Nitta Lindroos, Sari Wiik, Saana Ravanko, Heli Putus, Samuel Vaulimo, Konsta Sirkiä, Satu Prittinen, Suvi Koskelainen

Ohjaus, lavastus ja puvustus: Kerttu Könkkölä-Heinonen

Laulun sanat Satu Prittinen, sävel Suvi Koskelainen

 

 

Anton Tšehov

Anton Tšehov (1860 - 1904) oli kirjailija, joka uudisti merkittävästi novelli- ja näytelmäkirjallisuutta. Tšehovin tuotannon pääteemana on ihminen, keskittyen ihmisen yksinäisyyteen ja sen mukanaan tuomiin turhuuden, tarpeettomuuden ja rakkaudettomuuden tunteisiin. Huolimatta pääteemojen vakavuudesta, Tšehovin teksti tuo esiin myös elämän ajattomia, humoristisia puolia. Tšehovin tekstit ovat moniulotteisia: esillä olevan toiminnan / toimimattomuuden taustalla on toinen taso, joka vie hänen pääteemaansa: ihmiseen itseensä ja pohdintaan ihmisen yksinäisyydestä.

 

Näytelmäkokonaisuus Vanja-eno ja Kosinta

Ohjaaja Seppo Lampovaara

Apulaisohjaaja Johanna Åhman

Lavastus ja puvustus  Pirjo Rahkala ja näyttelijät

Valot  Miro Roimu

Kuiskaaja Maaret Kirjavainen

Musiikki Jari Tikka (laulu), Mikko Kettunen (kitara) ja Pasi Puolakka (huilu)

Juliste  Maiju Kupiainen

Markkinointi ja käsiohjelma Rosamari Rissanen

Tuottaja Keravan Teatterin kannatusyhdistys ry

 

Kosinta

Kosinta on farssi, joka kertoo miehille aina yhtä vaikeasta ja hermostuttavasta tilanteesta, kosimisesta. Tavoitteena on suuri rakkaus, vaan kuinka kosija selviää kosittavan, hänen äitinsä ja oman luonteensa tuomista yllätyksistä?

Rooleissa:

Rouva Tsubukova Sirpa Hyttinen

Natalia Stepanovna Johanna Åhman

Ivan Lomov Seppo Lampovaara

 

Vanja-eno

Vanja-eno on yksi Anton Tšehovin pääteoksista. Näytelmä seuraa Tšehovin pääteemoja, ihmisen yksinäisyyttä ja sen myötä elämän turhuuden tunnetta. Vääjäämättä vanheneva Vanja-eno havahtuu elämänsä kuluneen yksinomaan professorin palvelemiseen, eikä hänelle ole jäänyt itselleen elämästä käteen kuin roposia vähäisestä palkasta. Vanha, kuten muutkin näytelmän henkilöt, haaveilevat suuresta rakkaudesta, vaan onko se meille ihmisille ylipäänsä mahdollista? Näytelmän tärkeänä sivuteemana on myös jatkuvasti ajankohtainen luonnonsuojelu.

Rooleissa:

Professori Pasi Puolakka

Jelena Johanna Åhman

Sonja Anni Kalima

Vanja-eno Kari Rissanen

Lääkäri  Timo Salminen


 

Murha Melkkilässä

Murha Melkkilässä on Agatha Christieltä innoitusta noukkinut ”kuka sen teki ja miksi” dekkari. Timo Tirrin ja VihtiVillet ryhmän Vihdin Teatterille kirjoittama interaktiivinen näytelmä sijoittuu 1930-luvun Suomeen.

Suuren kartanon omistaja on kuollut ja perilliset ovat kokoontuneet haaskalle. Perintöasiaa hoitava Tuomari ilmoittaa yllättäen pääperijän olevan kaikille ennestään tuntematon vainajan avioton, mutta tunnustettu poika.

Tiheä epärehellisyyden ja kieroilun ilmapiiri leijuu vanhan kartanon salissa ja seuraavana yönä tapahtuu rikos ...!? Alkaa PIIRILEIKKI, jonka selvittäjäksi kutsumme sinut ja ystäväsi. Me teemme rikoksen, tule ratkaisemaan se!

Jokaisessa eistyksessä yleisö pääsee poliisin lailla kuulustelemaan roolihenkilöitä ja vapauttaa äänestämällä syyttöminä pitämänsä roolihenkilköt ja lopulta jäljelle jää vain kunkin esityksen syyllinen.

Henkilö   Esittäjä
Henrik Melkki            Timo V Salminen               
Stina Hällström   Nonna Karhu
Johan Hällström   Mika Pelkonen
Kristian Torn   Kari Rissanen
Olga-Annikki   Pauliina Purola
Elise   Johanna Åhman
Tarvo Virkki   Olavi Karvonen
Juontaja   Joni Frilander
Naisääni   Anna Rikman
     
Juliste   Emilia Trygg
Musiikki   Tommi Muhli
Ääni ja valot   Annika Purola, Veikko Finnilä
Ohjaus   Timo Tirri
Tekijänoikeudet   Vihdin Teatteri ry

      

 

.


 

Kristian Smeds

Kovan onnen enkeli

Ohjaus ja sovitus: Tanja Roiha

Rooleissa:

Mathilda Wrede: Jaana Mäkelä

Elvi 1: Eija Lamberg

Elvi 2: Marju Karlsson

Vartija, Karsta-Jaakko, sotilas, vanki, konduktööri: Kaj-Markus Toropainen

Munkki, VR:n mies, Mooses Honka, Eijer, vanki: Jesse Kauppinen

Vankeinhoitoviranomaisen ääni nauhalta: Markku Reunanen

Valot ja tekniikka: Aleksi Laasonen

Esityksessä käytetyt kuvat: SA kuva-arkisto

Kovan onnen enkeli kertoo Mathilda Wredestä, joka omisti elämänsä vangeille ja sai aikaan huomattavia parannuksia vuosisadan vaihteen vankeinhoidossa. Mathildan rinnalle on nostettu eri aikakaudella elänyt ja vaikuttanut kirjailija ja runoilija Elvi Sinervo. Näytelmä keskittyy Elvi Sinervon vankilavuosiin 1941-1944. Näytelmän naisia yhdistää uskollisuus ja lojaliteetti omalle vakaumukselleen. Toinen on vankilassa omasta halustaan ja toinen vastoin tahtoaan, mutta kumpikin joutuu kamppailemaan valintojensa seurauksista. Teos nostaa esiin kiinnostavia piirteitä molempien naisten elämästä ja niistä koostuu hyvin mielenkiintoinen Smedsin näytelmille tunnusomainen

Hanna Ryti

Yks kaks kaupungissa

Yks kaks kaupungissaon vauhdikas tarina vastuusta ja siitä miten kestävä ystävyys syntyy kaupungin melskeissä. Esitys sopii 3-9 vuotiaille ja kestää n. 30 minuuttia.

Ohjaus ja sovitus:  Seppo Lampovaara ja Marju Karlsson

Rooleissa:

Eeva Kulmanen, Nöpö Karhu

Marketta Lappalainen, Rontti Rotta

Sirpa Hyttinen, Fiilis Kana

Riitta-Liisa Remes, Mummo

Musiikki:   Vertti Hämäläinen

Ääni ja valot: Simo Lemmetyinen

Lauri Wylie

Illallinen yhdelle

Tule katsomaan maailmankuulua "Uuden vuoden aaton" komediaa kommelluksia täynnä olevasta Miss Sophien illaillisesta arvovieraineen. Lupaamme, että viihdyt kanssamme.

Ohjaus ja sovitus: Timo Tirri

Rooleissa:

   Marju Karlsson, Ms Sophie

   Kari Rissanen, James

Valot ja ääni:

    Jani Fagerström

   Sari Graves


Numero johon yrititte soittaa

Mitä tapahtuu, kun olet väärässä paikassa väärään aikaan ja synkkä ja odottamaton kohtalo saa sinut otteeseensa?

María on nuori meksikolaisnainen, joka eräänä sattumusten päivänä, sen jälkeen kun hänen autonsa on sammunut erämaahan, saa kyydin ystävälliseltä bussinkuljettajalta. Hän saapuu jonkinlaiseen hoitolaitokseen ja huomaa pian puhelimensa unohtuneen autoon. Tästä alkaa tapahtumien ketju, jossa ihmisen voimat laitetaan koetukselle, kun mitä viattomin pyyntö saa vastaansa kokonaisen epäuskon maailman.

Numero, johon yrititte soittaa tarkastelee vaiheita, jotka saattavat meidät kohtalon kurimukseen ja saavat meidät yhä synkkenevän todellisuuden keskellä kysymään: oliko minussa sittenkin jotakin, joka saattoi tämän kaiken alulle?

Teksti pohjautuu Gabriel Garcia Marquezin novelliin "Yo sólo vine a hablar por teléfono"

Dramatisointi ja ohjaus Jarkko Mikkola


Mika Waltari

Gabriel, tule takaisin

Kirjailija Mika Waltari ei suomalaisille esittelyitä kaivanne. Muutama sana muistin virkistämiseksi lienee kuitenkin paikallaan. Mika Waltari (1908-1979) oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka menestys ei rajoittunut yksinomaan kotimaan kamaralle; Waltarin historialliset romaanit ovat saavuttaneet huomattavaa kansainvälistä menestystä. Waltarin tuotannon laajuutta kuvaa mm. hänen monipuolisuutensa. Hänen kynästään syntyi romaaneja, sarjakuvakäsikirjoituksia, runoja, satuja, novelleja, matkakertomuksia, elokuvakäsikirjoituksia ja luonnollisesti näytelmiä.

Mika Waltari kirjoitti Gabriel, tule takaisin-näytelmän vuonna 1945 tilaustyönä. Ensimmäisen kerran näytelmä esitettiin Helsingin Kansanteatterissa.  Näytelmän ajaton, monimuotoinen ja väkevä tarina on taannut sille jatkuvan suosion ja se on pysynyt teattereiden ohjelmistossa jatkuvasti. Näytelmästä on myös tehty elokuva, kolme televisiosovitusta ja ooppera.

Tarina kertoo kahdesta naimattomasta sisaresta Ulriikasta ja Kristiinasta, heidän sisarentyttärestään Railista sekä heidän elämäänsä ilmestyvästä miehestä, Gabrielista. Waltari itse kuvasi näytelmää sydämettömäksi komediaksi ja nimesi näytelmän keskeiseksi teemaksi vanhojen naisten rakkaudennälän. Näytelmä esittelee myös hyväksikäytön, ahneuden, vallankäytön ja häpeän teemoja esittäen voimakkaasti – ja myös humoristisesti – kaikkia näitä teemoja ja niiden seurauksia.

Näytelmän päärooleissa ovat
- Kristiina: Marju Karlsson
- Ulriika: Marketta Lappalainen
- Raili: Taru Nylund
- Gabriel: Kari Rissanen
Muissa rooleissa ovat Johanna Åhman, Eeva Kulmanen ja Kaj-Markus Toropainen.

Lavastus on Pirjo Rahkalan käsialaa ja puvustus Susanna Karlssonin. Äänistä ja valoista vastaa Mika Koskimies, muusikkona toimii Jukka Syrjä, kuiskaajana on Arja Reinikka ja tuottajana on Beatta Niemi. Ohjauksesta vastaa Seppo Lampovaara ja ohjaajan assistenttina toimii Johanna Åhman.


Teuvo Ahokas/Aleksis Kivi

Preussilaiset tanssivat tuopissani

Aleksis Kivi on mielestäni suomalaisin kirjailija jonka tiedän ja Bertolt Brecht saksalaisin.  Näkemys on täysin tunnepohjainen, epätieteellinen.  Näin vaan on.  Entä jos Kivi ja Brecht kohtaisivat, missä se voisi tapahtua? Tuskinpa muualla kuin tuonpuoleisessa.       
"...Yhtäkkiä kuulen kovan ryskeen, pauhun / kalliopaaden nään.  Sen päällä miespolon tokkurassa, hoippuin huojuin, saarnaamassa /  partaan yli kusemassa, ympärillään möräjävä sonnilauma..."

"... Mies jollain tapaa tutunomaiselta näytti. Mistä? Muistaa voinut en. Kun sitä mietin, kuuman henkäyksen niskassani aistin / ja viime hetkellä kivelle mä ponnistin. Ja Heureka!  Silloin keksin:  Se nälkään tapettu/ mietteliään näköinen mies Helsingistä.  rautatieaseman edestä..."

Siis tarina/faabeli:  Bertolt Brecht tuonpuoleisessa, saunaosastolla analysoimassa omaa elämäänsä ja sitä kun kohtasi kolleegan. Saksalaisuus, suomalaisuus, juuret,viina, naiset, angst... aate.  Ja mitä sitten tapahtui. (Ps.  Myöhemmällä iällään Brecht oppi saunomaan).

"...Siis kolmas yö, kivipaasi/ ympärillä nuoret sonnit kaksi miestä, kaikki viinat juotu, niinkuin myöskin olut. Nukkunut ei tänä yönä mies/ murjotti vain vaiti, liikkumatta rajuilmaa ennustain..."

Esitys kestää n. 50 minuutia
Teksti: Teuvo Ahokas / Aleksis Kivi
Näyttämötoteutus:Teuvo Ahokas
 

Näytökset KARTANON KESÄTEATTERI
Pe 4.6. klo 19.00
La 5.6. klo 19.00
Su 6.6. klo 19.00
Pe 25.6. klo 18.00
La 26.6. klo 18.00
Su 27.6. klo 18.00


Eero Vartio

Juntusen kattilakunta

Eero Vartion näytelmä Juntusten kattilakunta - Ohjaus Turkka Tamminen

Ensi-ilta La 6.11. - klo 15.00
Su 7.11. - klo 15.00
Pe 12.11. - klo 19.00
La 13.11. - klo 19.00
La 20.11. - klo 15.00
 

Juuri kun Saima Juntunen ja naapurin leskirouva Lempi Naulala aloittavat kahvinjuonnin, talon oveen koputetaan ja sisään astuu raastuvanoikeuden haastemies. Hänellä on toimitettavana Valde Juntusen vaimolleen Saimalle osoittama haaste tulla kymmenes marraskuuta raastuvanoikeuden istuntoon. Haasteen syy ja käsiteltävä asia on - niin mikä?

Näkövammaisten keskusliiton lakimiehen Eero Vartion,kirjoittama 90- luvulle sijoitettu pienoisnäytelmä tapahtuu Kainuussa, lähellä Kajaania. Valde Juntunenon näkövammaisena päässyt jo kansaneläkkeelle ja hänen vaimonsa Saima ikänsä perusteella pääsemässä. Avio- tai avoliitossa elävät puolisot ovat lakipykälien mukaan kansaneläkkeellä yksineläjiä tulotasoltaan heikommassa asemassa. Mitä voi tilanteen parantamiseksi tehdä?

 


Robert Thomas

Kahdeksan naista

Näytelmän on kirjoittanut ranskalainen näytelmäkirjailija Robert Thomas (1929-1989). Ranskassa "Kahdeksan naista" on tehty elokuvaksi v. 2002 ja sen ohjasi Francois Ozo, pääosossa olivat Danielle Darrieux ja Catherine Deneuve. Suomessa näytelmää on esitetty mm. Ulvilassa 2008. Tiettävästi "Kahdeksan naista on ollut ohjelmistossa myös Etiopian Kansallisteatterissa amrahin kielellä.

Näytelmän ohjaa Keravan Teatterille aikaisemminkin ohjannut
Ulla-Sisko Tamminen Keski-Uudenmaan teatterista.

Ohjaajan sana

Siitä on yhdeksän vuotta, kun ohjasin Keravan Teatterille edellisen kerran. Nyt innokas naisvaltainen joukko teatterilaisia halusi tehdä jotakin haasteellista. Näytelmävalintaan ja ohjaukseen vaikutti kiinnostukseni "dekkareihin ja kahdeksan erilaista ja eri-ikäistä naisroolia. Murhamysteeri ja komedia on mielenkiintoinen yhdistelmä! Siinä riittää haastetta kaikille. Tapahtumat sijoittuvat eristäytyneeseen maalaiskartanoon 1950-1960 luvun Ranskassa tai jossain muualla!


Maria Juntunen

Senioritalon Taiteilijat

Maria Juntusen kirjoittama näytelmä kertoo neljän virkeän eläkeläisen elämästä senioritalossa. He pohdiskelevat nykymaailman menoa ja keksivät jos jonkinlaisia tempauksia, joista pääsevät osallisiksi myös  muut talon asukkaat. Senioritalon Taiteilijat kertoo koskettavasti ”ei vielä läheskään sadan vuoden ikäisen” elämästä.

Olen tullut siihen ikään, että makuni näytelmien suhteen on muuttunut. Olen ruvennut lukemaan ikäisistäni ihmisistä kertovia näytelmiä. Ne ikään kuin tuntuvat omimmilta. Senioritalon Taiteilijat näytelmän rohkeat naiset saivat minut valitsemaan tämän näytelmän. Jotenkin tuntui siltä kuin se puhuisi tästä päivästä ja ajasta jota elän nyt itsekin.
 
Ohjaus
Eila Luoma-aho
Rooleissa
Saara - Riitta Jääskeläinen
Maija - Vuokko Lagerkrantz
Elli - Sirkka-Liisa Vuorinen
Ritva - Marle Välilä
Peiponen - Riitta-Liisa Remes / Arja Reinikka
Martti - Mauno Pensala
Lavastus
Mauno Pensala
Valot ja tekniikka
Aulis Vilenius

Fjodor Dostojevski

Vanhan Ruhtinaan rakkaus

Vanhan ruhtinaan rakkaus -näytelmän valintaan vaikuttivat oma kiinnostukseni historiaan, lukuisat mielenkiintoiset naisroolit sekä ajaton, vaikkakin meidän ajassamme ehkä kohtuuttomuuksiin asti painottunut, julkisuuden ja menestyksen tavoittelu.
Se, että näytelmä kaiken lisäksi saatiin niin autenttiseen ympäristöön kuin Keravan Kartanolle, oli jo enemmän kuin olin rohjennut toivoa.

Uusi esityspaikka mahdollistaa sen, että tapahtumat, jotka näytelmässä sijoittuvat neljään eri huoneeseen, voidaan todellisuudessakin näytellä eri huoneissa ja yleisö saa vapaasti kulkea näyttelijöitten mukana tai seurata tapahtumia valkokankaalta. Tässä suhteessa esitys liittyy osittain vaellusesitysten lajityyppiin.

Näytelmän sisältö on tuttu monille jo Dostojevskin romaanista, mutta sanonpa sanasen siitäkin: Pieneen venäläiskaupunkiin saapuu vanha ruhtinas Gavrila rauhoittumaan ikävän rekionnettomuuden jäljiltä. Kaupungin silmäätekevät villiintyvät täysin korkea-arvoisesta vieraasta ja höperö ruhtinas joutuu keskelle kaupungin naisten vimmaista valtapeliä. Komedian kruununa nähdään oikeuden voitto valheesta ja vääryydestä tai kauniiden ja ylväiden unelmien murskaantuminen, riippuen katsojasta.
 
Keravan Teatterin satavuotista perinnettä ylpeänä jatkaen ja Keravan Kartanon satavuotisjuhlaa kunnioittaen,
 
ohjaaja Marko Kokko
 
Rooleissa:
 
Ruhtinas -Gavrila Oskari Raitio
Maria Aleksandrova - Riitta Jääskeläinen
Afanasí Matveits - Markku Reunanen
Zinaida (Zina) Afanasjevna - Kati Helander
Pavel Aleksandrovits Mozgljakov - Petteri Nissi
Nastasja Petrovna Zjablova - Ansku,Henriksson
Anna Nikolajevna Antipova Fatima Koroma 
Natalia Dmitrijevna - Ingrid Närhi
Felisata Mihailovna - Iiris Sallinen
Sofia Petrovna Farpuhina - Anne Kuusniemi

Avustajina ja palvelijoina

Esa Puhakainen, Karoliina Kuusniemi,
Emma Uronen ja Saara Nevalainen

 

 August Strindberg

Kuoleman tanssi

Ruotsin merkittävin näytelmäkirjailija August Strindberg (1849-1912) tunnetaan parhaiten naturalistisesta tuotannostaan, johon lukeutuu mm Neiti Julie. Strindberg on kuuluisa siitäkin, että hän kirjoitti omaa elämäänsä näytelmiksi enemmän kuin kukaan kirjallisuudenhistoriassa. Itsetilityksen tarve loi niille vahvan subjektiivisen leiman.

Kuolemantanssi (1901) lukeutuu kirjailijan myöhäisempään tuotantoon ja siinä heijastuvat selkeät merkit siirtymisestä naturalismista kohti symbolismia. Strindberg kävi 1890-luvulla läpi inferno-kauden ja ”vaellusvuodet”, jotka muovasivat vahvasti hänen ajatusmaailmaansa.

Alice : Anu Vänskä
Edgar: Matti Rinkinen
Kurt: Anssi Kakko
Kuolema: Sami Tauru
Mummo: Anna-Kaisa Ylönen
Jenny: Heidi Kaukinen / Iida Ylönen
Enkelit: Moona Vesterinen ja Julia Vesala